Helsingin yhteisjärjestön JHL ry: kannanotto Helsingin ja Uudenmaan asemasta sote-erillisratkaisussa

Selvityksessä on tarkasteltu erillisratkaisun perusteluna neljän vapaaehtoisen kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin muodostaman kunta-/ tuotantopohjaisen Sote-itsehallinnollisen alueen vaihtoehtoa.

Perustason sosiaali- ja terveydenhuolto ovat jo nykyisinkin Helsingissä integroitu, mikä mahdollistaa paitsi asiakaskohtaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien, myös kunnan muiden palvelujen integroimisen asiakaslähtöisesti.

Itsehallinnollisten alueiden mahdollisuus järjestää niitä erikoissairaanhoidon palveluita, joita ei ole lainsäädännöllä määrätty HUS:lle voitaisiin myös tuottaa Helsingin Kaupungin toimesta, mikä lisäisiedellytyksiä palvelujen saatavuudelle ja hoitopolkujen parantamiselle.

Erikoissairaanhoidon järjestämisratkaisu parantaisi edellytyksiä perustason ja erityistason palvelujenintegraatiolle. Nykyään ne tuotetaan järjestämissopimuksella HUS:in järjestämisvastuulla.

Ote Helsingin lausunnosta: ”Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti ja yleisesti itsehallinnollisilla alueilla ja toissijaisesti ja lailla säädetysti HUSilla.”

Helsingin yhteisjärjestön näkemyksen mukaan, aiemmin Helsingin Sosiaali- ja terveystoimialta siirrettyjen, ydinpalveluihin kiinteästi kuuluvien tukipalveluiden tuottaminen (laitos- ja välinehuolto) tulisi kotiuttaa itsehallintoalueen tuottamaksi, olennaiseksi osaksi Soten ydintoimintaa.

Helsingin yhteisjärjestön näkemyksen mukaan on järkevää, että pelastustoimi säilyy Helsingin kaupungin omana toimintana jatkossakin. Pelastustoimella on Helsingissä muista alueista poikkeava rooli pääkaupungin erityispiirteiden vuoksi. On erityisen tärkeää, että lainsäädännöllä tullaan turvaamaan jatkossakin pelastustoimen koulutustoiminnan säilyminen Helsingissä sekä pelastustoimen mahdollisuus tehdä itsehallintoalueiden välistä yhteistyötä myös pelastustoimen, eikä vain ensihoidon osalta. Pelastuslaitoksen toiminta perustuu tehokkaaseen synergiaan pelastustoiminnan ja ensihoidon välillä, minkä vuoksi on tärkeää kyetä tuottamaan ensihoitopalvelua jatkossakin pelastuslaitoksen toimesta.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella on myös vahva osaaminen ja pitkälle hioutunut ammattitaitoinen henkilöstö pelastustoiminnan, väestönsuojelun ja varautumisen toimintojen, sekä tekniikan ylläpitämiseen sekä poikkeusolojen toiminnan osalta. Näin mahdollistamme omalta osaltamme häiriöttömän pelastus- ja ensihoitotoiminnan jatkuvuuden.

Sen sijaan malli, jossa pelastustoimen tehtävät siirrettäisiin perustettavalle, koko Uudenmaan kattavalle maakunnalle vaikuttaisi turvallisuustasoon epäedullisesti.

Sote- erillisratkaisun rahoitus:

Helsingin näkökulmasta oleellista on soten hallinnollisen ratkaisun ohella se, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan. Sote-uudistuksen rahoituksella tulee ratkaista ennen kaikkea sote-palvelujen rahoitus.

Kunnallisveroprosentin tasasuuruinen leikkaus kaikilta kunnilta, leikkaisi kasvavien kaupunkien tuloistahuomattavasti suuremman suhteellisen osuuden kuin pienemmiltä kunnilta. Kunnallisverotulopohjasta olisi aiemman esityksen mukaan kokonaisuutena siirtynyt myös valtiolle enemmän varoja kuin mitkä ovat kuntien sote-toimintojen kustannukset.

Sote-rahoitusmallia vaikutuksineen tulee analysoida tiiviissä yhteistyössä Helsingin/kuntien kanssa ja rahoitusmallin valinnan tulee perustua tutkittuun tietoon. Vain näin voidaan turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu ja löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuutta tarkasteltaessa.

Tuleva rahoitusmalli ei saa johtaa kasvavien kaupunkien väestönkasvun vaatimien investointientoteuttamismahdollisuuksien heikentymiseen, koska sillä olisi erittäin haitallisia vaikutuksia niin kestävään kaupunkikehitykseen kuin koko maan suotuisan talouskehityksen turvaamiseen.

Lisäksi edellisen vaalikauden sote-rahoitusmallin suurimmat epäkohdat on korjattava, (yhteisöverotulojen leikkaus ja kiinteistöverotulojen sisällyttäminen verotulotasaukseen), sillä se vie verotuloja erityisesti pääkaupunkiseudulta. Kunnallisverotulopohjasta kokonaisuutena olisi aiemman esityksen mukaan siirtynyt myös valtiolle enemmän varoja kuin mitkä ovat kuntien sote-toimintojen kustannukset.

Vain näin voidaan turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu ja löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuuteen.

Helsinki 10.2.2020
Helsingin yhteisjärjestö JHL ry