Kiinasta käynnistyi vuodenvaihteessa koronavirusepidemia, viralliselta nimeltään COVID-19. Koronatapauksia on todettu myös Suomessa ja asia on herättänyt monenlaisia kysymyksiä JHL:n jäsenten keskuudessa.
Tässä ensin lyhyt oppimäärä koronasta:
- Virus tarttuu ihmisestä toiseen pääasiallisesti kosketus- ja pisaratartuntana lähikontaktissa. Itämisaika on arvion mukaan noin 2-12 päivää, keskimäärin noin 4-5 päivää.
- Koronavirus on Suomessa lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon. Tästä seuraa, että koronavirukseen sairastunut, sairastuneeksi epäilty tai sille altistunut henkilö voidaan viranomaisten toimesta määrätä:
- pysymään pois työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta
- karanteeniin
- eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön
Eristäminen tai karanteeni voidaan määrätä myös TAHDON VASTAISESTI.
- Eristyksellä tarkoitetaan tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa.
- Karanteenilla tarkoitetaan terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.
- Karanteeniin/eristyksiin voidaan määrätä henkilö, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.
- Karanteeni toteutetaan yleensä kotona.
- Päätöksen eristämisestä tai karanteenista tekee virkasuhteinen kunnan / sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.
Seuraa tilannetta aktiivisesti viranomaisten sivuilta. Ajantasaisesta terveydellisestä viranomaisohjeistuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos:
Tietoa löydät myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön (www.stm.fi) ja Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi) internet-sivuilta:.
TTL:n verkkosivut:
- https://www.ttl.fi/ohjeistus-palvelualoille-covid-19-tartuntojen-ehkaisemiseksi/
- https://www.ttl.fi/ohjeistus-siivoukseen-covid-19/
- https://www.ttl.fi/toimintaohje-tyontekijoille-wuhanin-koronaviruksen-tartunnan-ehkaisyyn/
- https://www.ttl.fi/miten-ehkaiset-koronavirustartuntaa-tarvitsetko-suu-nenasuojusta-tai-hengityksensuojainta/
- https://www.ttl.fi/wp-content/uploads/2020/02/Millainen-on-hengityksensuojain.pdf
Millä tavalla koronavirus voi vaikuttaa JHL:n jäsenten palvelussuhteeseen?
1. Miten toimeentulo järjestyy, jos työntekijä/viranhaltija/virkamies sairastuu koronavirukseen?
Koronavirukseen sairastuneella työntekijällä, viranhaltijalla tai virkamiehellä on oikeus saada työkyvyttömyyden ajalta sairausajan palkka aivan samalla tavalla kuin missä muussakin sairaustapauksessa. Sairastuneen on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, mikäli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt hänet jäämään pois töistä koronavirukseen liittyvän eristämisen takia.
2. Miten toimeentulo järjestyy, jos työntekijä/viranhaltija/virkamies määrätään karanteeniin?
Jos työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta karanteenin ajalta, Kela korvaa poissaolon palkan tartuntatautipäivärahalla.
Tartuntatautipäivärahalla korvataan ansionmenetys täysimääräisesti – henkilö saa siis saman verran tartuntatautipäivärahaa, kuin hän saisi palkkaa työssä ollessaan. Työntekijällä/viranhaltijalla/virkamiehellä on oikeus tartuntatautipäivärahaan heti ensimmäisestä poissaolopäivästä lukien, koska tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.
Oikeus tartuntatautipäivärahaan on myös silloin, kun alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja joutuu olemaan poissa työstään sen takia, että lapsi on määrätty jäämään kotiin karanteeniin. Huoltajalla on tällöin pätevä syy olla menemättä työhön, eikä työnantaja voi velvoittaa häntä esim. pitämään vuosilomia, liukumia tai työaikapankkivapaita. Poissaolo lapsen karanteenin takia ei oikeuta olemaan tilapäisellä hoitovapaalla, mutta se on muutoin hyväksyttävä palkaton poissaolo.
Kela tarvitsee työnantajan selvityksen ansionmenetyksestä päivärahan maksamiseen. Päivärahahakemukseen täytyy liittää myös kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin tekemä päätös työntekijän/viranhaltijan/virkamiehen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.
Tartuntatautipäivärahaa maksetaan vain niiltä päiviltä, jolloin henkilö ei ole voinut tehdä töitä karanteenin tai eristyksen takia. Kela ei siis maksa päivärahaa esimerkiksi loman ajalta eikä sellaisista tehtävistä, joissa työt voidaan tehdä etätyönä.
Työntekijän/viranhaltijan/virkamiehen on välittömästi ilmoitettava työnantajalle, mikäli kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt hänet jäämään pois töistä koronavirukseen liittyvän karanteenin takia.
Valtion virka- ja työehtosopimuksen 34 §:ssä on sovittu, että myös karanteenin ajalta maksetaan valtion palveluksessa oleville palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti.
https://www.kela.fi/tartuntatauti?inheritRedirect=true
3. Saako työntekijä/viranhaltija/virkamies palkkaa, jos hän tekee etätyötä karanteenin aikana tai muuten koronasta johtuen?
Etätyö on normaalia työtä, jota vain tehdään muualla kuin varsinaisessa työpaikassa. Jos työntekijä/viranhaltija/virkamies ja työnantaja sopivat, että henkilö karanteenin tai muutoin koronavirukseen liittyen jää varmuuden vuoksi kotiin tekemään etätöitä, maksetaan tältä ajalta normaalisti palkka.
Jos työntekijä/viranhaltija/virkamies on viranomaisen toimesta määrätty karanteeniin ja on terve, hän ja työnantaja voivat sopia töiden tekemisestä etänä. Tällöin työnantajan tehtävänä on toimittaa työntekijälle/viranhaltijalle/virkamiehelle työntekovälineet. Palkka maksetaan normaalisti.
Joissakin työehtosopimuksissa on sovittu, että sairausajanpalkkamääräykset koskevat myös karanteeniaikaa (mm. Valtion ves/tes).
Mikään ei estä työnantajaa muutoinkaan maksamasta karanteenin ajalta työntekijälle/viranhaltijalle palkkaa. Näissä tapauksissa työnantaja voi itse hakea tartuntatautipäivärahan Kelasta.
Tarkista omaan työhösi sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta palkanmaksu tartuntatautilain tarkoittamissa karanteenitilanteissa.
4. Entä toimeentulo, jos työntekijä/viranhaltija/virkamies joutuu karanteenin ulkomailla työ- tai vapaa-ajanmatkalla?
Tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa EU-alueella eristetylle tai karanteenin määrätylle henkilölle. Tällöin karanteenista tai eristyksestä tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.
Kela ei lähtökohtaisesti maksa työmatkan ajalta tartuntatautipäivärahaa, jos henkilö on asetettu karanteeniin tai määrätty eristettäväksi muualla kuin EU-maassa.
Jos työmatkalla oleva työntekijä / viranhaltija/virkamies on viranomaisen päätöksellä määrätty karanteeniin tai eristyksiin, on työnantajalla velvollisuus maksaa palkka myös työmatkalta palaamisen estymistä koskevalta ajalta. Näissä tilanteissa työnantaja korvaa myös mahdolliset ylimääräiset kustannukset (esim. lisäyöpymisen, lentojen siirtämisestä aiheutuneet kulut ja päivärahan).
Vapaa-ajan matkan osalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta, jos henkilö on asetettu karanteeniin tai eristettäväksi, eikä hän tästä syystä pääsekään palaamaan töihin sovitun loman jälkeen. Työnantajalla ei tällöin ole myöskään velvollisuutta korvata lisäyöpymisistä tms. aiheutuneita ylimääräisiä kuluja. Työntekijän/viranhaltija/virkamiehen palvelussuhdetta ei voida päättää sen johdosta, ettei hän ole kyennyt viranomaisen määräämän karanteenin takia palaamaan töihin loman loputtua – kyseessä on luvallinen palkaton poissaolo.
5. Saako työnantaja muuttaa työtehtäviä koronaviruksen takia?
Koronavirus ei lisää tai laajenna työnantajan määräysvaltaa. Työtehtävistä on sovittu työsopimuksessa, eikä työnantaja voi muuttaa niitä olennaisesti yksipuolisesti ilman irtisanomisperustetta. Koronavirus ei oikeuta työsopimuksen irtisanomiseen.
Jotkut työehtosopimukset sisältävät sopimusmääräyksiä, jotka oikeuttavat työnantajan siirtämään työntekijän tilapäisesti muihinkin kuin työsopimuksessa sovittuihin tehtäviin. Esim. Kunta-alalla noudatettavan KVTES:n I luvun 10 §:n mukaan työntekijällä on tarvittaessa velvollisuus siirtyä enintään 8 viikon ajaksi muihinkin tehtäviin, joita voidaan pitää hänelle sopivina hänen koulutuksensa ja kokemuksensa johdosta.
Jos on olemassa perusteltu syy, työnantaja voi muuttaa viranhaltijoiden virantoimitusvelvollisuutta laajemmin, kuin normaalisti direktio-oikeus sen mahdollistaisi. Mikäli koronavirustilanne äityy epidemian kaltaiseksi, voi se muodostua tällaiseksi perustelluksi syyksi.
6. Saako työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroja koronaviruksen takia?
Koronavirus ei lisää työnantajan direktiovaltaa. Työaikalaki ja työehtosopimukset raamittavat sen, miten vahvistettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Muutoksia on aina mahdollista tehdä siitä yhteisesti sopien. Jotta työnantaja voi tehdä yksipuolisesti muutoksia vahvistettuihin työvuoroluetteloihin, täytyy jokaiselle muutokselle olla työaikalain mukaan töiden järjestelyihin liittyvä painava syy.
Työehtosopimuksissa on voitu sopia laista poiketen mahdollisuuksista muuttaa vahvistettua listaa, joten tarkista oma työehtosopimuksesi tältä osin.
Suomen koronavirustilanne ei toistaiseksi muodosta em. painavaa syytä, koska se ei ole vielä muodostunut epidemiaksi. Koronaviruksesta on puhuttu jo vuoden vaihteesta lähtien ja tartuntojen ja karanteeniin määrättyjen lukumäärä on vielä toistaiseksi suhteellisen pieni. Työnantajilla on ollut jo useampi kuukausi aikaa varautua siihen, että tauti rantautuu Suomeen ja aiheuttaa ylimääräisiä poissaoloja. Työnantajan tulee olla varautunut siihen, että työntekijöitä jossain määrin joutuu karanteeniin.
Jos sitten huomattava osa henkilökunnasta sairastuu tai joutuu karanteeniin, voidaan tilannetta pitää äkillisenä, yllättävänä asiana, johon työnantaja ei ole voinut ennalta varautua. Tällainen tilanne oikeuttaa työnantajaa muuttamaan työvuoroja yksipuolisesti.
7. Saako työnantaja perua tai siirtää vuosilomia koronaviruksen takia?
Työntekijän vahvistettua vuosilomaa ei ole mahdollista siirtää tai peruuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Loma voidaan siirtää tai peruuttaa vain jos siitä yhdessä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.
Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen ennen sovittua vuosilomaansa tai sen aikana, loman siirtämiseen noudatetaan loman siirtoa koskevia vuosilomalain tai työehtosopimuksen määräyksiä. Kannattaa tarkistaa omaan työhön sovellettavasta työ- ja virkaehtosopimuksesta loman siirtämistä koskevat sopimusmääräykset.
Virkamiehen tai kunnallisen viranhaltijan loma voidaan keskeyttää tai jo vahvistettu vuosiloma siirtää julkisen vallan käyttöön liittyvien painavien syiden perusteella tai laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Tässä tarkoitettu virkamiesten/viranhaltijoiden loman siirto tai keskeytys työnantajan toimesta voi tulla eteen, mikäli koronavirustilanne pahenee olennaisesti Suomessa.
8. Vaikuttaako karanteeni vuosilomien ansaitsemiseen eli uuden loman pituuteen?
Vuosilomalaissa työssäolon veroiseksi ajaksi katsotaan poissaolo työstä, joka johtuu sairauden leviämisen estämiseksi annetusta viranomaisen määräyksestä (2 luvun 7 §:n 4-kohta). Vastaava säännös sisältyy valtion virka- ja työehtosopimukseen vuosilomista (5 §).
Karanteeniaika ei siis vaikuta vuosilomien ansaintaan, koska se on lain mukaan työssäolon veroista aikaa.
9. Voiko työnantaja päättää palvelussuhteen, jos työntekijä/viranhaltija/virkamies ei karanteenin takia pääse töihin?
Työnantaja ei voi päättää työ- tai virkasuhdetta sen takia, että henkilö ei voi tehdä työtään viranomaisen määräämän karanteeniin asettamisen takia.
Työntekijän/viranhaltijan/virkamiehen on kuitenkin muistettava ilmoittaa työnantajalle karanteenista heti kun hänet sellaiseen määrätään.
10. Mitä työpaikoilla tulisi tehdä koronaviruksen johdosta?
Työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus huolehtia siitä, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työn johdosta.
Jokaisella työpaikalla onkin syytä varautua työn ja työpaikan luonteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla koronaviruksen mahdolliseen laajamittaiseen leviämiseen.
Ennakoiva toiminta työpaikoilla kattaa mm. siivouksen tehostamisen, matkustamis- ja kokouskäytäntöjen tarkistamisen, omailmoituskäytäntöjen muuttamista epidemian aikana, etätyökäytäntöjen päivittämistä jne. Oleellisen tärkeää on opastaa henkilöstöä hyvästä käsihygieniasta ja oikein yskimisestä sekä huolehtia siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsidesiä ja saippuaa. Tärkeää on korostaa työpaikalla myös sitä, että kukaan ei tule sairaana töihin.
Työssä, joka sisältää matkustamista, on tärkeää, että työnantaja seuraa jatkuvasti tilanteen kehittymistä ja päivittää sen mukaisesti omia matkustamiskäytäntöjään. Riskialueilta palanneiden on syytä tarkkailla mahdollisia oireita 14 vuorokauden ajan paluusta. Työpaikoilla on syytä miettiä käytäntöjä etätyön tekemisestä matkan jälkeen, jos työtehtävät tämän mahdollistavat.
Ulkoministeriö antaa matkustusohjeita (https://um.fi/matkustaminen) ja maakohtaisia matkustustiedotteita (https://um.fi/matkustustiedotteet-a-o), joita työnantajan on syytä seurata.
Työnantajan määräysvalta ei ulotu henkilöstön vapaa-ajalle, joten työnantaja ei voi kieltää vapaa-ajan matkoja.
Työterveyslaitos on laatinut ohjeen yrityksille koronavirusepidemiaan varautumiseksi https://www.ttl.fi/tyoterveyslaitoksen-toimintaohje-yrityksille-koronavirusepidemiaan-varautumiseksi/
Myös Kuntatyönantajien sivuilta löytyy ohjeistus koronaviruksen johdosta:
https://www.kt.fi/sopimukset/ohjeet/kvtes/koronavirus-kuntatyopaikoilla/
Elinkeinoelämän keskusliiton ohjeistukset löytyvät täältä: