Kulosaaren kartanon historia
Naurissalmen rannalla sijaitseva Kulosaaren kartano on vuosisatojen aikana kätkenyt vaaleanpunaisen julkisivunsa taakse monenlaista. Päärakennuksen on suunnitellut Carl Ludvig Engel 1800-luvun alkupuolella. Kartano on historian mittaan toiminut muun muassa lastenkotina. Helsingin kaupungin omistukseen kartano tuli vuonna 1927 ja se on nykyisin vuokrattu Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:lle.
Kulosaaren kartano on muodostunut 1500-luvulta peräisin olevasta rälssitilasta, joka annettiin 1648 lahjoituksena Klaus Torckelle. 1700-luvulla sen omistajina oli upseeriston, papiston ja porvariston edustajia.
Maineikkain Kulosaaren kartanon omistajista oli sotamarsalkka Augustin Ehrenvärd, joka perusti kartanon alueelle 1753 vapaamuurareiden lastenkodin – tiettävästi lajissaan ensimmäinen maassamme. Jägerhornit omistivat kartanon 1811-24 ja he rakensivat tai kunnostivat tuona aikana sen edustavan päärakennuksen.
Vuosina 1877-1919 kartano kuului pankinjohtaja Johan Cronstedtille ja tämän perikunnalle, joilta sen osti Brändö Gods Ab. Helsingin kaupungin omistukseen kartano tuli 1927. Kartano on ajan saatossa kehittynyt koko ajan enemmän vähävaraisten virkistyspaikaksi.
1950-luvun puoliväliin saakka Kivinokka oli maaseutua ja kartano oli tuolloin kalliolaisten, hermannilaisten ja vallilalaisten lähin paikka, mihin työläiset pääsivät viettämään vapaa-aikaa luonnon ääreen.
Identtinen Herttoniemen kartanon kanssa
Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on hirsirunkoinen. Rakennuksen alakerta on huonekorkeudeltaan huomattavasti yläkertaa matalampi. Tämä saattaisi viitata siihen, että rakennus olisi vanhempi, mitä yleensä on esitetty. Mitään asiakirjoja, jotka puoltaisivat rakennusajaksi Jägerhornien kautta, ei ole, vaan arvio on perustunut rakennuksen ulkoarkkitehtuurin samankaltaisuuteen Herttoniemen kartanon kanssa. 
Kulosaaren ja Herttoniemen kartanot muistuttavat erittäin paljon toisiaan – voidaan puhua jopa lähes identtisestä kartanoparista. On aivan ilmeistä, että Pehr Granstedt, joka laati 1815 suunnitelman Herttoniemen kartanon päärakennukseksi, suunnitteli samoihin aikoihin vastaavanlaisen korjauksen myös Kulosaareen. Se, kumpi kartanoista oli toisen esikuvana, on vielä ratkaisematta.
Kulosaaren kartanon arkkitehtuurille antavat leimansa pääjulkisivujen pilariaiheet, voimakkaaksi hammastettu kattolista sekä matala ja kapea frontoni eli päätykolmio. Alakerran neliruutuiset ikkunat on varustettu luukuin. Yläkerroksen korkeammat ikkunat ovat kuusiruutuiset. Molempien pitkien sivujen keskeltä on ovi pihamaalle. Rakennuksen julkisivurappauksen alkuperäisiksi väreiksi on mainittu vaaleanpunaisen ja harmaan. Tämä väritys on palautettu vuoden 1986 korjauksessa.
Pihamaan länsisivua rajaa hirsinen, ns. pehtoorin talo. Rakennuksen iästä ei ole dokumentteja. Silmämääräisesti arvioituna se vaikuttaa joko 1700-luvulla tai 1800-luvun alkupuolella rakennetuksi. Pehtoorin talon pohjoispuolella on pieni, punamullattu leivintuparakennus. Suunnilleen näiden rakennusten paikalla oli Augustin Ehrensvärdin aikana kaksi symmetristä, yksikerroksista lastenkotirakennusta.
Kulosaaren kartanopuisto on nykymuodossaan vapaamuotoinen, englantilaistyylinen puisto. Puistoon liittyy vanhojen tammien reunustama tulotie. Kartanoon kuuluu nykyisin kaksi saunarakennusta, jotka molemmat sijaitsevat rannassa. Vanhempi ja pienempi näistä on rakennettu höylähirsistä 1948. Suurempi rantasauna on valmistunut 1957. Alakerta on betonista, seinät ovat lautarakenteisia.
Kartanopihan pohjoispuolisessa metsässä on vuosisadan alkupuolella rakennettu puuhuvila, ns. Marttamaja. Sen rakennushistoriaa ei ole selvitetty tämän tutkimuksen yhteydessä. Kulosaaren kartano on mainittu kohteena Helsingin seutukaavaliiton laatimassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja kulttuurimaisemien luettelossa.