Kesäkuussa kirjelmöimme kaupunginvaltuutetuille

Avoin kirje kaupunginvaltuutetuille

Helsingin visiona on ollut kuluvan valtuustokauden ”Helsinki – maailman toimivin kaupunki”

Nyt pandemian aikana – ja toivottavasti myös sen jälkeen – kaupunki ja ennen kaikkea sen henkilöstö on osoittanut kykenevänsä nopeisiin muutoksiin ja todella ketteriin kokeiluihin turvatakseen asukkaidensa/kuntalaisten hyvinvointia ja palveluja. Toimintoja on muokattu niitä tarvitsevien tarpeisiin. Työntekijöitä ei ole lomautettu. Hieno osoitus työntekijöiden arvostuksesta.

Helsinki on investoinut henkilöstöönsä ja osoittanut henkilöstöpoliittisissa ratkaisuissaan edelläkävijyyttä. Strategiakirjaus palvelussuhdeturvasta on vuodesta 1992 vahvistettu aina valtuustokausi kerrallaan. Me työntekijät olemme voineet luottaa työnantajaamme.

Helsingin taloutta on hoidettu vastuullisesti ja taloudellinen tilanne on vielä hyvä. Kaupungin henkilöstö on ollut osaltaan mahdollistamassa positiivisen kehityksen. Koronaepidemian vaikutuksista tulevien vuosien talouteen ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta jo nyt on tullut viestejä tulevista tiukoista vuosista.

Kriisit ovat aiemminkin vaikuttaneet kaupungin toimintoihin. Vuoden 1992 lamasta alkaneista sopeuttamistoimista ja sitten taas vuoden 2007 talouden nopeasta hyytymisestä ja sen vaikutuksista kaupungin talouteen oli kuitenkin suoria seurauksia kuntalaisille. Vaikutukset näkyivät erityisesti sosiaalipalvelujen niukkuutena, lasten ja perheiden yleisenä pahoinvointina ja lastensuojelun tarpeen lisääntymisenä, nuorten syrjäytymisenä ja erilaisten avoimen toiminnan tukimuotojen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimintojen hiipumisena.

Helsingin kaupungin taloudesta päätettäessä, me henkilöstöjärjestöt toivomme työnantajan jatkavan hyvää henkilöstöpolitiikkaansa ja vahvistaen vetovoimaisen työnantajan mainettaan. Työvoiman saatavuuden haasteet eivät ole poistuneet. Me henkilöstöjärjestöt toivomme aiempien vuosien palvelujen supistusten seurauksista otettavan oppia. Lamavuosien perintö jatkuu seuraaville sukupolville esimerkiksi nuorten syrjäytymisenä ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden määrän lisääntymisenä. Työntekijämme painivat edelleen näiden haasteiden kanssa.

Tulevan talousarvion tulee sisältää laadukkaat ja kattavat palvelut kuntalaisille. Kaupungin tulee turvata ja jopa lisätä resursseja omiin palveluihin, jotka ennaltaehkäisevät myöhemmän ajan kustannuksien kasvua. Koronakriisi on myös opettanut, että helsinkiläiset tarvitsevat jaksamisensa tueksi kaupungin omia toimintoja. Kaupungin laaja palvelutuotanto takaa kaupungin kilpailukykyyn – ei vain taloudellisessa merkityksessä vaan kiinnostavana paikkana asua ja toimia – myös oman henkilöstön rekrytoinnissa sekä tarvittavien ulkomaisten asiantuntijoiden/työntekijöiden saatavuudessa.

Koronaepidemian aikana on selvinnyt, että menneiden vuosien ulkoistukset (esim. Logistiikkakeskuksen siirto HUS: iin) ovat osoittautuneet huoltovarmuuden ja oman toiminnan turvallisuuden kannalta lyhytkantoiseksi ratkaisuiksi. Kun toiminta ei ole omavaraista, olemme kaikista sopimuksista huolimatta toisen toimijan toiminnan varassa. Myös tukipalvelut (esim. laitos-/välinehuolto), joiden tuottajana on kaupunkikonsernin ulkopuolinen toimija, on riski tällaisessa tilanteessa.

Helsinki Suomen pääkaupunkina on ollut kansainvälisesti arvostettu, luotettava kumppani hankkeissa sekä tapahtumissa. Helsinki on Suomen talouden veturi; kuulu yrittäjähenkisyydestään, kulttuurimyönteisyydestään ja toimivista palveluistaan. Tulevassa talousarviossa on syytä varmistaa, että olemme sitä jatkossakin. Ja voimme ylpeydellä olla maailman toimivin kaupunki!

 

Yhteistyöterveisin,

 

Stefan Loman, Helsingin yhteisjärjestö JHL ry

Raija Cser, JUKO ry

Marja Nikkola, JUKO ry

Kaisa Soininen, Jyty Metropoli ry

Hannele Hyvönen, SuPer ry

Jaana Takala, Tehyn Helsingin ao ry

 

 

Helsingissä 15.6.2020