Helsinki kulkee hitaasti jälkijunassa
Koulunkäyntiavustajien nimikeasiaa on työstetty jo lähimmät kymmenen vuotta Helsingissä. Nimikkeenmuutostarve on ollut pitkään työnantajan tiedossa. Helsinki työnantajana ei kuitenkaan ole saanut muutosta aikaiseksi vuosien aikana, monista yrityksistä huolimatta. Uudistuksella saataisiin arvostusta ammattikunnalle ja on yksi keino ratkaista asia. Tämä lisää houkuttelevuutta valmistuville koulunkäynnin ohjaajille tulla Helsingin kaupungin palvelukseen ja jo työsuhteessa olevien työhyvinvointi lisääntyisi arvostuksen kautta. Vetovoimaan ja arvostukseen on hyvä panostaa, jotta saisimme osaavaa ja innostunutta työvoimaa Helsinkiin. Paraikaa asiaa on otettu useaan kertaan keskusteluun, mutta huonolla menestyksellä.
Onko kyse kyvyttömyydestä vai haluttomuudesta? Helsinki työnantajana ei ole halunnut tätä muutosta tehdä. Helsinki haluaa olla ketterä ja joustava työnantaja, mutta yhden ammattikunnan nimikettä se ei ole kyennyt nykyaikaistamaan useista yrityksistä huolimatta. On jopa noloa ettei Helsingin kasvatus ja koulutus ole kyennyt nimikkeenmuutokseen, joka on yleisesti puheenaiheena ammattikunnan keskuudessa. Jääkö Helsinki viimeiseksi kunnaksi joka nimikkeen aikanaan muuttaa, kun muu Suomi on sen tehnyt? Haluaako Helsinki ratkaista tätä asiaa? Ei näytä olevan tahtotilaa tälle positiiviselle muutokselle.
Uudessa Helsingin strategiassa 2022–2025 sanotaan Helsingin olevan ketterä ja paras paikka tehdä töitä. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen (lyh. kasko) yksi strategiatavoite on henkilöstön veto- ja pitovoima. Tarkoittaako tämä veto- tai pitovoima samaa kuin tahtotila. Helsinki on kuitenkin Suomen suurin työnantaja koulunkäyntiavustajille. On ristiriitaisia nämä käytännöt ja strategiat.
Vanha nimike on jäänyt ajastaan jälkeen työn sisällöllisesti. Koulunkäyntiavustajiakaan ei enää kouluteta, vaan tutkintonimike on nykyään Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto vastaten työn vaatimuksia ja sisältöä paremmin. (Opetushallitus päätti uusia tutkinnon perusteet ja nimike muutettiin Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnoksi. Ammattitutkinnon ruotsinkielinen nimi on Yrkesexamen för ledare i morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolgång och morgon- eftermiddagsverksamhet. Tutkintorakenneasetuksessa (47/2012) on tehty tutkintojen koulutusalan siirtomuutos sosiaali- ja terveysalalta humanistiselle ja kasvatusalalle, opetus- ja kasvatustyöhön nykyisillä tutkintonimikkeillä.)
Helsingin kaupungilla työskentelee arviolta 632 koulunkäyntiavustajaa suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä sekä ammatillisessa opetuksessa. Koulunkäyntiavustajia on kouluissa ja oppilaitoksissa tukemassa ja ohjaamassa erilaisissa oppimiseen ja arjenhallintaan liittyvissä haasteissa. He työskentelevät Helsingissä myös koululaisten, kehitysvammaisten ja autististen lasten iltapäivätoiminnassa. Arjenpulmissa näin korona-aikana on huomattu tarve myös lukiossa opiskelijoilla.
Uudistus on tehty Suomessa jo yli 235 kunnassa. Viimeisimpänä nyt vuodenvaihteessa sen tekivät Kajaani, Iisalmi ja Hollola. Suurimmista kunnista voi mainita mm. Tampere, Turku, Lahti ja Jyväskylä. Muutokselle ei ole varsinaista estettä ja Kunta Työnantajakin on nimikkeen hyväksynyt. Kvtes:ssä palkkaluokka ei muuttuisi nimikkeen muutoksesta eli se ei lisää kustannuksia. Koulunkäynninohjaaja nimike on vakiinnuttanut aseman puhekielessä myös Helsingissä. Niissä kunnissa, joissa muutos on tehty, on ollut positiivisia vaikutuksia ja koettu arvostuksena työtä kohtaan.
Toivottavasti tämäkin keskustelu saataisiin päätökseen. Ei ole Suomen suurimmalle kuntatyönantajan edustajalle mitenkään eduksi yli kymmenen vuoden vääntäminen yhden ammattikunnan nimikkeestä. Voi vain ihmetellä kuinka hitaasti muut asiat etenevät.
Kasvatuksen ja Koulutuksen toimialan
pääluottamusmies
Tiina Illman