Opetusministerin pyöreän pöydän ääressä etsittiin ratkaisuja varhaiskasvatuksen työolojen ja vetovoiman parantamiseksi

Opetusministeri Li Andersson kutsui Säätytalolle asiantuntijoita, järjestöjen ja työnantajan edustajia sekä
varhaiskasvatuksen ammattilaisia yhteiseen keskusteluun varhaiskasvatuksen edelleen pahenevaan
henkilöstöpulaan liittyen. Miten löytäisimme yhteisiä ratkaisuja tilanteeseen, miten mennään eteenpäin ja
saadaan työolot houkuttelevimmiksi ja ammattilaiset pysymään? JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen
lisäksi tilaisuudessa ammattiliittoa edustivat pääluottamusmies Jaana Kesänen (Kasko, Helsinki) ja Katja
Granqvist (perhepäivähoito, Kirkkonummi)
Tampereen yliopiston apulaisprofessori Maiju Paananen kertoi keskustelijoille tutkimustietoa siitä,
millaisissa tilanteissä henkilöstö pysyy ja millaisessa ei. Luonnollisesti palkalla on merkittävä vaikutus
pysyvyyteen, samoin sillä seikalla, että henkilö on ensisijaisesti valinnut tehdä juuri sitä tehtävää, missä hän
työskentelee. Kaikenlaiset väliaikaiset siirrot laskevat työhön sitoutumista. Jos poissaoloihin palkataan
sijaisia vain mahdollisimman lyhyeksi ajaksi, lisää se henkilöstön halua siirtyä muualle töihin. Lisäksi niin
sanottujen 2+2 –ryhmien katsottiin kuormittavan henkilöstöä. Tässä mallissa kaksi 14 lapsen ryhmää toimii
samoissa tiloissa porrastetusti ja tosiallisesti myös samanaikaisesti. Myös työn autonomialla on suuri
merkitys, kuinka paljon voi itse vaikuttaa omaan työhönsä. Paanasen mukaan varhaiskasvatus on siirtynyt
toimimaan talous edellä eli tuijotetaan täyttöastetta, käyttöastetta ja suhdelukuja. Pedagogiikka ja lapsen
etu tulisi kuitenkin asettaa ensisijaisiksi prioriteeteiksi. Samankaltaisia asioita nostivat esille myös
tilaisuudessa puheenvuorot käyttäneet varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
Muita puhuja tilaisuudessa olivat mm. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas, joka
avasi Helsingin haasteellista työvoimavajetta varhaiskasvatuksessa. Pikaisia toimia tarvitaan.
Päivi Niemi-Laineen mukaan Suomalainen varhaiskasvatus on laadukasta, mutta tilanne on heikentynyt
nopeasti, koska henkilöstöpulaa ei ole kyetty pysyvästi ratkaisemaan. Ammattiliitto JHL esittääkin useita
keinoja varhaiskasvatuksen lainsäädännön kehittämiseksi ja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi. Keinoja ovat
mm. lain avaaminen uusien laskelmien pohjalta, opettajia ei tulisi vähentää mutta hoitajia lisätä,
palkkaohjelman kehittäminen ja suhdeluvun seurannan kehittäminen reaaliaikaisemmaksi. Halutaan myös
kehittää perhepäivähoitajien palkkausta. Koko lausunnon löydät täältä: JHL: Varhaiskasvatuslaki aiheuttaa
vaaratilanteita päivähoidossa – lakia on muutettava – JHL
Opetusministeri päätti tilaisuuden lupaamalla keskusteluille ja toimenpiteille jatkoa. Tarkoitus on ryhtyä
toimeen eikä vain keskustella asioista.

Jaana Kesänen, pääluottamusmies, Kasko, varhaiskasvatus ja esiopetus