Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen reissussa 9 – 23.11.2019
Muutama sananen Indonesiasta, joka on maailman suurin muslimimaa, noin 266 miljoonaa asukasta (2017), 17 000 saarta, 68 % työikäisiä, 87 % muslimeja, n. 7 % kristittyjä. Päävientituotteita ovat öljy, kaasu, kivihiili, palmuöljy, tekstiilit, raakakumi, elektroniikka. Indonesia on myös entinen Hollannin siirtomaa.
Opintomatkalla tutustuttiin Indonesian sosiaaliturva-uudistukseen, vierailtiin eri ammattiyhdistysten luona työpaikoilla mm. Suralayan voimalaitoksessa (jossa on JHL:n oma kehitysyhteistyökohde, tästä tuonnempana), terveysasemalla ja yksityisessä sairaalassa, vierailu pienessä päiväkodissa slummialueella yhdessä paikallisen ASPEK (palvelualojen ammattiliitto) kanssa, kotiapulaisten luona kodeissa, Rautatievarikolla, Suomen suurlähetystössä sekä matkan aikana monen monta tapaamista eri liittojen edustajien kanssa.
Ay-liikkeen haasteista Indonesiassa omalta osaltaan kertoo se, että laitoimme maahantulokorttiin matkamme syyksi turismin. Koska jo sen ilmoittaminen, että osallistuisimme useampaan ay-kokoukseen saati järjestämäämme ay-seminaariin Jakartassa saattaisi hankaloittaa maahan pääsyämme tai aiheuttaa paikallisille ay-toimijoille ongelmia.
Indonesiassa on laskennallisesti noin 180 miljoonaa työikäistä, joista ay-liikkeeseen kuuluu noin 7-8 prosenttia eli järjestäytymisaste on alhainen. Järjestäytyminen tapahtuu niin että jokaiselle työpaikalle perustetaan oma ammattiyhdistys ajamaan työpaikan esim. tehtaan työntekijöiden asioita ja etuja. Tästä voi jo päätellä että erilaisia yhdistyksiä ja liittoja on paljon. Samaa ammattiryhmää edustavia työntekijöitä on vaikea saada yhteen edistämään yhteistä asiaa. Osa työpaikoista lasketaan kuuluvan yhteiskunnalle tärkeiksi kuuluviin työtehtäviin (vital sectors), joissa ei saa järjestäytyä, kuten armeijan väki, poliisit, lääkärit, energiahuolto jne. Osassa tämän tyyppisissä työpaikoissa työpaikoille on perustettu paikallisyhdistyksiä/kansalaisjärjestöjä ajamaan työntekijöiden etuja kuten mm. terveyskeskuksissa. Erilaisia kansalaisjärjestöjä Indonesiassa onkin yli 400 000. Yhdistysten, liittojen ja keskusjärjestöjen soppa on melkoinen. Tämä saattanee sopia paremmin kuin hyvin työnantajille.
Energia julkisena palveluna: Hankkeessa vahvistetaan Indonesian valtakunnallisen energiayhtiön työntekijöiden oikeuksia, edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä sekä pyritään turvaamaan laadukkaat julkiset palvelut. JHL : n kumppanihanke, 2018-2021. Public Services International PSI ja sen jäsenjärjestö SP.PLN
Järjestäytymisaste lähes 100 % voimalaitoksen työntekijöistä ja he ovat ylpeitä yhdistyksestään (jopa tehtaanjohtaja kuuluu ammattiyhdistykseen), MUTTA…… Tämähän koskee vain vakituisia työntekijöitä. Vuokratyövoiman asema Indonesiassa on heikko ja huonosti turvattu, niin myös tässäkin tapauksessa. Paikallinen yhdistys yrittää avittaa myös vuokratyöläisiä, mutta se on hankalaa. Voimalaitoksen vuokratyöläisten järjestäytymisaste on yhtä heikko kuin koko Indonesiassa.
Perinteisessä miesten hallitsemassa maassa naisten aseman parantaminen ja tunnustaminen työelämässä on erityisen tärkeää. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta on tavallista varsinkin yksintyöskenteleviä naisia kohtaan, esimerkiksi kotiapulaiset ovat alttiita työpaikallaan kokemaan kaikenlaista epäasiallista toimintaa. Myös erilaiset kansalaisjärjestöt ovat Indonesiassa onnistuneet saamaan äänensä kuuluviin Indonesian parlamenttiin ja yhdessä ay-liikkeen kanssa ovat onnistuneet tekemään vaikuttavia kampanjoita yhteisöissään.
”Minimipalkkalaki = maksimipalkka” on Indonesialainen tapa hoitaa palkkaneuvotteluja, parlamentissa päätetään lailla tämä. Suuri vuokratyöntekijöiden määrä ja epäviralliset työntekijät takaavat, ettei työntekijöistä ole pulaa ja palkkoja sekä työsuhde-etuja on helppo polkea. Alustatalous, 0-tuntisopimukset ja yksinyrittäjät (pienet kioskit, sähkömittarin lukijat yms.) ovat hyvin tuttuja juttuja Indonesiassa. Heidän toimeentulonsa on hyvin vaatimatonta ja moni joutuu tekemään jopa kolmea työtä pärjätäkseen sekä saadakseen perheensä ruokittua.
Reissu oli upea ikkuna ja kokemus hyvin erilaiseen kulttuuriin ja tapaan hoitaa asioita. Paikallisten ihmisten intoa ja suurta yhteenkuuluvaisuutta hoitaa yhteisiä asioita oli hienoa seurata. Pääsimme paikkoihin mihin ei normaalisti pääse. Välillä oli pomoja paikalla ja puheet olivat korrekteja. Saimme silti tilaisuuksia keskustella vain työntekijöiden kesken ja kuulimme oikeista ongelmistakin sekä joistakin hienoista edistysaskelista paikallisesti sekä yhteiskunnallisestikin. Jos mielenkiintosi heräsi ja haluat tämänkaltaiseen reissuun osallistua, suosittelen vilpittömästi lähtemään reissuun. Oli todellakin antoisaa.
Reissuterveisin Jasu Saalasti, JHL871
Kuvien käyttöoikeus Jasu Saalasti