Susanna Kavoniuksen kolumni edunvalvontaristeilystä 24.-26.9.2025

Edunvalvontaa, verkostoja ja vähän merenkäyntiä – AY-risteily vei meidät Ruotsin mallin ytimeen
Helsingin yhteisjärjestö JHL:n aktiivit vaihtoivat hetkeksi kokoushuoneet Itämeren laineisiin, kun noin viitisenkymmentä edunvalvonnan ammattilaista suuntasi 24.–26.9.2025 risteilylle kohti Tukholmaa. Tavoitteena ei ollut pelkkä merituuli ja buffet, vaan syväsukellus siihen mystiseen hokemaan, jota nykyhallitus toistelee: “Ruotsin malli”. Mikä se on, ja voisiko siitä oppia jotain?
Keskiviikko: Satamasta starttiin ja Stadin ääni kuuluviin
Risteily alkoi jo ennen kuin laiva irrotti köydet. Puheenjohtaja Stefan Loman avasi seminaarin ja muistutti, miksi olemme täällä: oppimassa, verkostoitumassa ja vahvistamassa edunvalvontaa. Heti perään lavalle astui Helsingin pormestari Daniel Sazonov. Hän on välitön, helposti lähestyttävä ja Stadin puolella, nyrkit pystyssä, kuten hän itse totesi. Helsingin strategia sai monelta nyökkäyksiä; se on sekä työntekijä- että asukasystävällinen.
JHL:n toimialajohtaja Mari Keturi puolestaan toi liiton kuulumiset ja tavoitteet pöytään. Illalla sukellettiin yhteisjärjestön historiaan ja tehtiin ryhmätöitä, jotka rikkoivat jäätä ja tutustuttivat meitä mukavasti toisiimme.
Torstai: Tukholma, Kommunal ja Märket
Aamulla Tukholma otti meidät vastaan, ja ohjelma jatkui tiiviinä. Kommunalin edustajat Zandra Michael ja Marcus Antfolk Eriksson kertoivat, miten ay-toiminta pyörii Ruotsin pääkaupungissa. Diana Ghafour puolestaan avasi Ruotsin mallia ja sen poliittista taustaa.

Ja mikä tämä malli sitten on? Lyhyesti: vientivetoinen palkkamalli, tuttavallisemmin Märket. Ajatus on, että vientiteollisuus määrittää palkankorotusten katon, ja muut alat seuraavat perässä. Näin vältetään palkkakilpailu ja turvataan kilpailukyky.
Iltapäivällä Sovittelutoimiston (Medlingsinstitutet) Amanda Kinnunen ja Sofie Malmkvist kertoivat, miten he tukevat mallia; he eivät tee sovitteluehdotuksia, jotka sen ylittävät.
Ruotsissa työmarkkinat perustuvat luottamukseen ja sopimiseen, ei lainsäädäntöön. Paikallinen sopiminen on arkea, ja henkilöstön asema on vahva. Toisin kuin Suomessa, jossa hallitus haluaa olla mukana jokaisessa neuvottelussa, Ruotsissa osapuolet hoitavat homman itse.
Entä kritiikki?
Kaikki ei ole täydellistä länsinaapurissakaan. Malli on saanut osakseen kritiikkiä erityisesti naisvaltaisten alojen palkkakuopasta, josta on vaikea nousta vientivetoisen normin varjossa. Keskustelu jatkuu, ja hyvä niin.
Loppusanat
Risteily päättyi yhteiseen illalliseen ja vilkkaisiin keskusteluihin. Palasimme kotiin taskut täynnä tietoa, pää täynnä ajatuksia ja ehkä muutama uusi ystäväkin mukana. Ruotsin malli ei ole taikatemppu, mutta se on esimerkki siitä, mitä vahva sopimuskulttuuri voi parhaimmillaan olla.
Teksti: Susanna Kavonius
Kuvat: Susanna Kavonius, Anne Tapiovaara