Uusi kaavaluonnos kattaa useita Kivinokan eri alueiden ja palveluiden muutosehdotuksia.
Tässä vetoomuksessa keskitymme kaavaluonnoksen kohtiin, jotka vaikuttavat joko suoraan
tai välillisesti eteläisen viljelypalstan ja sen lähialueen toimintaan ja ympäristöön.
Kivinokan alueen suunnittelutyö alkoi syksyllä 2019, ja osallisuus- ja arviointisuunnitelma oli
nähtävillä 29.11.–20.12.2019. Kyseisen suunnitelman Kerrokantasi-kysely oli auki
29.11.2019–12.1.2020. Uusi kaavaluonnos julkaistiin viikon 41 alussa 2020. Siihen liittyvään
Kerrokantasi-kyselyyn on tallennettu (19.10.2020 mennessä) noin 60 kommenttia eteläisten
viljelypalstojen säilyttämisen puolesta. Lisäksi useissa muissa vastauksissa
kyseenalaistetaan autopysäköinnin lisäämisen välttämättömyys.
Keväällä 2020 eteläisellä viljelypalsta-alueella aloitti reilut 30 uutta palstaviljelijää, joilla ei
ollut tietoa alueen muutossuunnitelmista. Toivomme, että Kerrokantasi-palvelun vastaukset,
sekä allekirjoittamamme vetoomus saavat ansaitsemansa painoarvon ennen
kaavaluonnoksen seuraavaa vaihetta.
Eteläisen viljelypalsta-alueen rooli osana yleistä virkistyskäyttöä
Kivinokan kartanoalueen aikoinaan siirtyessä yksityiskäytöstä kaupungin omistukseen
alueen kehittämisen tarkoituksena oli nimenomaan lisätä asukkaiden sosiaalista ja
taloudellista yhdenvertaisuutta. Tämä tärkeä tavoite on yhä osa Helsingin strategiaa. Siinä
missä siirtolapuutarhapalstat ja kesämajat ovat vuosien mittaan karanneet
hankintakustannuksiltaan useimpien kaupunkilaisten tavoittamattomiin, on viljelypalstan
pitäminen sen sijaan yhä useimmille asukkaille taloudellisesti mahdollista.
Taloudellinen yhdenvertaisuus ei kuitenkaan ole alueen kehittämisessä ainoa merkitsevä
tekijä: viljelijöistä muodostuu alueelle aktiivinen ja elävä yhteisö, jonka arvoa ei voi rahassa
mitata. Palstalaiset edustavat laajaa kirjoa eri ikäisiä sekä eri taustoista ja kulttuureista
tulevia kaupunkilaisia, jotka kokevat viljelmiensä ylläpitämisen henkisen ja fyysisen
terveyden kannalta merkitykselliseksi. Palstoilla havainnoidaan luonnon kiertokulkua sekä
opetellaan vastuullista ruoantuotantoa yhdessä muiden viljelijöiden ja perhekuntien kanssa.
Yleinen maisemapelto tai niitty ei tuottaisi vastaavaa hyvinvointia. Palstaviljely tuleekin
nähdä tasavertaisena virkistyskäyttönä Kivinokan alueen muun virkistyskäytön rinnalla.
Kivinokkaa arvostetaan hitaan liikkumisen, hiljaisuuden ja puhtaan luonnon takia. Eteläisellä
viljelyalueella on myös esteettinen arvo, joka lisää kaikkien kävijöiden henkistä hyvinvointia.
”Helsinki on kaupunki, jossa kaikki kaupunginosat ovat eläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja
asukkaat tuntevat kaupunginosan omakseen.” 1
Viljelypalstan hoitaminen sitouttaa alueeseen. Eteläinen viljelypalsta-alue sijaitsee kartanon
aiemman hyötypuutarhan paikalla, joten se edustaa kartanon alueiden käytössä historiallista
jatkumoa. Palstalaiset tiedostavat historialliset arvot ja pitävät tärkeänä, että alue säilyy
viihtyisänä kaikille kävijöille. Viljelijät panostavat alueen ylläpitoon sekä omalla
pitkäjänteisellä fyysisellä työllään että rahallisesti, mikä vähentää kaupungin tarvetta ohjata
1 https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/strategia-ehdotus/
alueelle resursseja.
He myös huolehtivat, että alue pysyy puhtaana vieraslajeista ja roskista.
Virkistyskäytön, avoimuuden ja tasavertaisuuden lisäämiseksi alueen yhteyteen voisi
mahdollisesti lisätä opasteita, jotka ohjaisivat kävijöitä tutustumaan koko kartanoalueeseen.
Yleisen siisteyden ylläpitämisen vuoksi ehdotamme roska-astioiden lisäämistä esimerkiksi
pysäköintialueiden läheisyyteen. Myös penkkien ja yleisen käymälän lisääminen alueelle
palvelisi kävijöitä.
Kartanoalueen historia
Vuonna 2019 Helsingin kaupungin tilaamassa Kulosaaren kartanon ympäristöhistoriallisessa
selvityksessä eteläinen palsta-alue on määritelty herkäksi muutoksille. Selvityksessä
linjataan, että palsta-alueelle sopivia toimintoja jatkossa ovat mm. kaupunkiviljely,
hedelmätarha tai maisemapelto. Palsta-alueen päälle kaavaluonnoksessa ehdotetut
parkkipaikat ovat suorassa ristiriidassa selvityksen linjausten kanssa. Selvityksessä
itsessään jätetään avoimeksi, miten palstaviljely suhteutuu ehdotettuun kaupunkiviljelyyn.
Eikö palstaviljelykin ole kaupunkiviljelyä?
Kartanoalueen historiaan on ajan saatossa kuulunut monenlaista viljelyä. Aikaisin tieto
alueen käyttämisestä viljelyyn on vuodelta 1754, jolloin paikalla sijaitsi lastenkodin
hyötypuutarha. Palstoja ovat viljelleet jo kymmenien vuosien ajan JHL:n jäsenet ja tänä
vuonna palstojen haku on avattu myös muille kaupunkilaisille. Velvollisuus pitää palstat
viljeltyinä tarkoittaa, että viljelyalue pysyy jatkuvassa uudistumisen tilassa eikä siten vaadi
erillistä henkilökuntaa viljelytoiminnan ylläpitämiseksi. Lisäksi palstat tarjoavat Kivinokan
vierailijalle paikan, jossa nähdä kaupunkiviljelyn monimuotoisuutta.
Nykyinen kaavaluonnos myös priorisoi siirtolapuutarhoja mökkeineen palstaviljelyn
säilyttämisen yli, vaikka kumpikin toiminta on syntynyt samoihin aikoihin ja kuuluu
olennaisesti osaksi samaa historiallista kehitystä: kaupungin työläiset pääsivät harjoittamaan
omavaraisuutta ja virkistäytymistä lähellä ja edullisesti.
Liikenne
Kaavaluonnoksessa ei ole määritelty kävijämäärän tarkkaa tavoitetta, eikä sen myötä
myöskään pysäköinnin lisäämisen tarvetta. Autoilukapasiteetin lisääminen (tässä
tapauksessa parkkipaikkojen muodossa) lisää tutkitusti kapasiteetin tarvetta 2 , eikä suinkaan
vähennä sitä. Autoiluun kannustaminen on suoraan ristiriidassa sekä Helsingin kaupungin
omien strategisten ilmastotavoitteiden, että Kivinokan virkistyskäytön parantamisen kanssa.
Autoliikenteen lisääminen Kipparlahden silmukan sisääntulossa, jossa kävely ja pyöräily
kulkevat samalla väylällä aiheuttaa lisää vaaratilanteita, eikä paranna kartanoalueen
viihtyisyyttä. Ehdotamme tähän vetoomukseen liitetyn havainnekuvan mukaisesti, että
parkkipaikkoja lisätään herkäksi määriteltyjen viljelypastojen sijaan Itäväylän ja
Kipparlahdensilmukan väliselle joutomaalle Kivinokan läheisyyteen alueelle, jota ei ole
määritelty muutosherkäksi.
2https://www.bloomberg.com/news/articles/2016-01-12/study-the-strongest-evidence-yet-that-abudant
-parking-causes-more-driving
Lisäksi ehdotamme, että sisääntulon alueelle lisätään kaupunkipyöräparkki ja runkolukittava
pyöräparkki, sekä saavutettavuuden takaamiseksi osa parkkipaikoista muutetaan
invapaikoiksi. Näin priorisoidaan kaupungin keskellä olevan virkistysalueen saavutettavuutta
juuri niille kävijöille, joilla ei ole mahdollisuutta ajaa henkilöautolla kauemmas, sekä
kannustetaan ja tehdään turvallisemmaksi strategian mukaisia liikkumisen muotoja.
Helsingin strategiaa
Kaupungin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuutta ja siten
alentaa liikenteestä aiheutuvia kokonaispäästöjä ( Helsingin pysäköintipolitiikka , 2014).
Kaupunki pyrkii myös vähentämään liikkumattomuutta, sillä vain noin neljännes väestöstä
liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ( Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 ). Lisäksi
Autoja on alle puolella helsinkiläistalouksista 3 .
Tänä vuonna Helsingin kaupunki on julistanut ilmastohätätilan. Yhdeksi toimenpiteeksi
hiilineutraaliuden tavoittelussa on listattu kaupunkiviljelyn edistäminen. Kaupunki pyrkii
joukkoistamalla kartoittamaan viljelyyn sopivia paikkoja ( Hiilineutraali Helsinki 2035 –
toimenpideohjelma ). Perinteisiä palstaviljelyalueita on kantakaupungin välittömässä
läheisyydessä vain muutamia, joiden säilyttäminen tulisi toimenpideohjelman perusteella
olla kaupungille prioriteetti. Kivinokan kaavaluonnos ei ole linjassa kaupungin omien
linjausten kanssa. (Haluamme tukea Helsingin kaupunkia ilmastonmuutoksen
torjumisessa 4 .)
Viitteet:
“Kaupunginmuseo: Kivinokan kulttuuriarvot tuhoutuisivat rakentamalla“
https://yle.fi/uutiset/3-6874493
3 https://www.hsl.fi/sites/default/files/19_2016_auton_omistus_helsingin_seudulla.pdf
4 https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ohjelmat/ilmasto/
Allekirjoitukset / Signatures:
Jemina Lindholm
Kaura Raudaskoski
Antti Auvinen
Stina Salin
Salla Salin
Eevi Saarikoski
Olli Raila
Iida Häkkinen
Pasi Häkkinen
Maria Häkkinen
Océane Bruel
Dylan Arnold
Nina Malaska
Mika Malaska
Lotta Virolainen
Pietari Kärki
Vuokko Less
Tuulia Andersson
Tony Less
Matti Karell
Jenni Ahti
Inge Engström
Lasse Joutsen
Maiju Alakurtti
Tuomas Kukkonen
Johanna Mäntykoski
Pirkko Hansen
Tiia Mensio
Väinö Mensio
Mimosa Mensio
Mona Mensio
Rea Ruoho
Aune Huhtinen
Marja Rautaharju
Mattias Lehtinen
Malin Elmvik
Tommi Ranta
Krista Delgado
Anja Nyblom
Elina Mäkelä
Eveliina Kantola
Saara Norvio
Anna Neva
Pietari Kellokumpu
Pekka Neva
Maria Kellokumpu
Venla Kellokumpu
Anne Neva
Ruth Bamming
Tevje Olin
Ada Schwanck
Aatos Norvio
Natalia uusihakala
Marika Hukkanen
Eija Välimäki
Henna Hahlanterä
Tomi Nyström
Riikka Yliluoma
Francis Davis
Lari Mörö
Kari Iirilammi
Anita Appelgren
Heidi Kuusela
Tapani Kuusela
Aada Kuusela
Anna Sundqvist
Pauliina Nyman
Lauri Kallio
Josefiina Salmén
Katja Sorvali
Nicolas Rehn
Heta Keskinarkaus
Minna Puurtinen
Kaisa Rihu
Mikko Maula
Nora Ervalahti
Johanna Söderström
Heidi Hassinen
Arttu Hassinen
Ilkka Välimäki
Mikko Ravantti
Jukka Ihalainen
Anu Soininen
Esko Soininen
Tuula Tiitinen
Tuula Nikkola-Dippa
Marjaana Tähtinen
Arja Wuoti
Aila Niemi
Paavo Gaidach
Kai Saajasto
Timo Lautaniemi
Ella Lautaniemi
Yvonne Billimore
Josh Allen
Atso Airola
Alina Mäkynen
Miikka Pihamaa
Sara Palonen
Helena Rautavuori
Elina Niemistö
Heidi Kuusava
Petri Kautto
Marianne Mäkelä
Anniina Siljander
Jani Virtala
Salli Kolehmainen
Toni Malm
Yhteyshenkilö:
Antti Auvinen / antti@seamhelsinki.com / 050 55 37 426